perjantai 10. huhtikuuta 2015

Edelleen sitä täydellistä ruokintaratkaisua etsimässä

Edellisiä pohdintojani hevosen heinäruokinnasta voi käydä lukemassa tästä linkistä:
http://idearikas.blogspot.fi/2014/01/taydellista-ruokintaratkaisua-etsimassa.html

Yksi ideologiani kulmakivistä on se, että heinä ei saa loppua hevosen nenän edestä koskaan. Muutamia poikkeustilanteita toki sallin, kuten esimerkiksi liikunta, mutta noin teoriassa sitä tulisi olla aina saatavilla, jotta Pienen Hevosparan ei tarvitsisi huolestua sen loppumisesta, eikä alkaa ahmimaan. Minun huolekseni jää sitten pitää sitä heinää saatavilla, mutta rajoittaa sen syöntinopeutta. Ja se jos mikä on tuottanut päänvaivaa ja harmaita hiuksia!

Meillä on kokeiltu jos jonkinlaisia virityksiä, mutta aina sieltä löytyy se hevosen mentävä porsaanreikä. Vieläkään heinänkulutus ei ole ihan optimaalista, mutta ainakaan sitä ei tällä hetkellä mene juurikaan maahan poljettavaksi, vaan se päätyy sinne minne pitääkin.


Ideoimme esikoistyttären kanssa hienon laatikon, jonka irrallinen pohja on tehty kuormalavasta ja filmivanerista johon on porattu reikiä. Kehikko ympärillä on toteutettu laudasta. Paalin saa helposti lavalle, reunakehikko paikalleen ja aukinaiseksi teurastettu Hevarin slow feeding- verkko palohaoilla paalin päälle kiinni. Ainoa vaan, että hevosten mielestä tämä oli lähinnä vitsi, heinää sai kaivettua reunoilta suun täydeltä.

Oli siis aika ottaa järeämmät aseet käyttöön. Vahingossa bongasin paikallisesta Agrimarketista klapisäkin, joka tarttui alennuksesta mukaani parilla kympillä. Verkko on vahvaa, muutaman millimetrin paksuista valkoista nylon- lankaa ja silmäkoko on noin 2x2cm. Juuri sopiva meidän vajaa 200kg:n paaleille ja vielä siistin näköinenkin!


Alkuun keksintö vaikutti aukottomalta, mutta sitten kävi taas perinteisesti, paali alkoi huveta silmissä. Ymmärrän toki, että syöminen on kivaa, mutta yli 40kg päivässä kahdelle hevoselle kuulostaa aika... hurjalta määrältä, varsinkin kun toinen niistä on puolitoistavuotias, jonka laskennallinen syöntimäärä olisi kymmenen kilon luokkaa... vielä pitäisi siis nipistää vuorokausikulutusta 10-15 kiloa.

Viimeisin ratkaisu on ollut laittaa Hevarin verkko alle ja klapisäkki päälle. Tuplaverkko kuulostaa rajulta, mutta ei sekään vielä priimasti toimi. Jatkamme siis pohdintoja.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Oman tallin rakentaminen, osa II

 
09.06.2014

Viime vuosi meni erinäisistä syistä harakoille rakentamisen suhteen, välillä käytiin puuhastelemassa jotain pientä, mutta rakennus ei sinällään edennyt juuri ollenkaan. Onneksi hevosilla on ollut ihan kelpo väliaikaismajoitus, vaikka mieli toki halajaa saada ne jo oikean tallinkaton alle. 

 
13.10.2014

Nyt on pikkuhiljaa taas herätty toimimaan. Rakennus on edennyt siihen pisteeseen, että se on muutakin kuin pari tikkua pystyssä. Puutavarakasojen sisältö on siirtynyt lankku kerrallaan paikoilleen.

13.03.2015


20.03.2015
Tallin ylisille tulee säilytystilaa

Runko on valmis, kattotuolit on tehty, aluskate on asennettu. Seuraavaksi puuhastellaan kattopeltien ja tuulensuojalevyjen kanssa,  ryhdytään valmistelemaan eristämistä ja ikkunatkin odottavat paikalleenlaittoa.

 
08.04.2015

Niin ja odotellaan tallin neljättä asukasta syntyväksi...